31.5.2013 kaikki reimarit tarkastettu
Venereittien merkinnän tila 2013 kesällä:
Tervetuloa purjehtimaan ja veneilemään Höytiäiselle. Kartaksi hanki uusi kalastus -ja veneilykartta 2009 , jossa on syvyyskäyrästö ja venereitit reimareineen mittakaavassa 1:40000 . Merikorttia järvestä ei ole. Venereittejä on nyt merkitty 81 km syväykselle 1,5 (hr_2,1m) ja epävirallisia reittejä kartassa lisäksi n 70 km .Hyvät veneenlaskupaikat on Kontiolahden Satamassa , Puntarikoskella, Huhmarissa , Tammalahdessa, Selkäsalmella ja Kuhnustan Hiekkaniemessä. Valitettavasti Sinun on järjestettävä trailerikyyti välille Joensuu- Kontiolahti (20 km) tai Marjala- Puntarikoski ( 10 km ) voimalaitoksen takia.
- Kaikki suunnitellut venereitit, mm. Sorpanniemen ja Selkäsalmen reitit on merkitty keväällä 2005. Ympäristökeskuksen tiedote asiasta.
- Teerisaaren, Sorpanniemen ja Polvijärven sekä Huhmarin venereittien reimareiden koordinaatit taulukkoina plottereiden karttojen täydentämistä varten.
Venereittien historiaa
1. Kontiolahden satamaväylän nimelliskulkusuunta on lännestä satamaan päin. eli vihreät ovat P/Itä-viittoja ja punaiset ovat Länsi-viittoja. Satamalaituri ja väylä on rakennettu ja merkitty 1986 TVL/MKL (1,5m; ha 2,5m).
- punaisten reimareiden itäpuolella on kivet 1,7 ja 1,0m ! ja mattolaiturin puolella heti 4 m väylän itäisen reunaviivan takana matala hiekkaranta 0,6 m.
- lahden suulla laaja 400 m pitkä Hanhiluodoksi kutsuttu karikko 0,4 m, joka on uloimman! vihreän reimarin ja Kontioniemen välissä. Turvallisin tapa lähestyä satamaväylän suuta järvenselältä on ajaa aina kohti kirkontornia tai Vierevän hiekkarantaa
2. Seuraavaksi on merkitty pohjois- ja eteläviitoin Höytiäisen veneväylä Kontiolahdelta Huhmarin laituriin. Veneväylä on harattu 1992 ja merkitty 1997. Väylällä 4 maalattua pientä kummelia (1,5m; ha 2,2(2,7)m).
- Mustakallio on lintujen rauhoitusalue , rauhoitusetäisyys 50 m !
3. Ympäristökeskus ja Kontiolahden Kunta sekä HöPS ovat EU tuella talvella 1997-1998 aikaansaaneet Teyrisaaren venereitin ( = Itärannan väylän ) merkitsemisen lateraaliviitoin . Nimelliskulkusuunta on Puntarikoskelta kirkonkylän kautta pohjoiseen Keljosselälle itärantaa pitkin -- eli vihreät ovat Länsi-viittoja ja punaiset ovat Itä-viittoja). Venereitti on harattu 1993 ja merkitty 1998 (1,5m; ha 2,2(2,7)m)
- Leirikeskukselta Kolmosiin ja Petäjäsaariin poikkiväylällä on pohjois- ja eteläviittoja (1,5m; ha 2,2(2,7)m)
- Tammalahden reitit on merkitty kardinaaliviitoin, ha 2,2(2,7)m reitti luoteen suunnasta Tammalahden laituriin.
- Huom: Tammaniemen kärjessä oleva poikittainen venereitti on matala = 1,2m; ha 1,78m ! .
4. Vuonna 2005 on merkitty kardinaalimerkein Sorpanniemen venereitti (koordinaatit/Sorpanniemi) =poikkiväylä Kolmosista Huhmariin sekä Petäjäsaarista Ruopan ja Teerisaaren salmen kautta pohjoiseen Keljosselälle Venereitti on harattu 2000 ja merkitty 2005 (1,5m; ha 2,2m).
- Mykyräluoto on lintujen rauhoitusalue , rauhoitus etäisyys 200 m!
- Teerisaaren salmessa on yksi kivi keskellä väyläaluetta = karimerkki. Ohita yli 7 m etäisyydeltä.
5. Viimeisenä Polvijärven venereitti (koordinaatit/Polvijärvi) (= Länsirannan väylä) . Venereitin nimelliskulkusuunta on Puntarikoskelta Katinniemen kautta pohjoiseen Selkäsalmelle (eli vihreät ovat L -viittoja ja punaiset ovat I-viittoja). Venereitti on harattu 2002 ja merkitty 2005 (1,5m; ha 2,2(2,7)m).
- Teatterirannan laituriin Myhkyrin suunnasta.
- Kallioniemen satamalaituriin pohjois- ja eteläviitoin merkitty väylä (1,5m; ha 2,2m). Laiturin edustalla mutapohja 1,4m.
6. Merkitsemättä ovat vielä vanhat syvät ja leveät uittoväylä osuudet n. 70 km , jotka on merkitty veneilykarttaan sinipunaisella pisteviivalla. Nämä reitit eivät kartan lisäksi lainkaan tarvitse väylämerkkejä
- Puntarikoski - (Koiraluodon näkyvän karin eteläpuolelta)- Kaiskujen eteläpuoli - Pitkäluoto (> 4,0m)
- Puntarikoski (Koiraluodon näkyvän karin länsipuolelta)- Hiekkasaaren itäpuoli - Lohiluodon länsipuoli - Sorpanniemi (> 4,0m)
- Keljosselkä (Onkisaaren itäpuoli; kummeli ja itä ja etelä(=länsi)reimarit) - Selkäluodon länsipuoli - Hiekkaniemi ( ent. Kuhnustan pudotuspaikka)(> 4,0m) ja sivuväylä Selkäluoto - Laivaranta (> 2,0m) (HöPS karimerkki ja itäreim)
Reittien merkintätyön päättyessä Selkäsalmelle toteutui samalla 1895 kuntakokouksen esittämä pyyntö Senaatille Höytiäisen kartoittamiseksi ja reimoittamiseksi. Samalla päättyi myös allekirjoittaneen yli 30 vuotta jatkunut väyläaluetutkimustyö ja näiden reittien tilapäinen merkitseminen.
Veneväylät ja myös kaikki merkityt reitit on jo merkitty Höytiäisen veneilykarttaan, joka ilmestyi 2009 1:40000 mittakaavassa.
Vanhan 2001 kartan päivityksiä uusista reimareista ja kivistä piirrettynä karttasivuilla hoe04 hoe05 hoe06 hop02. Teerisaaren, Sorpanniemen ja Polvijärven venereittien reimareiden koordinaatit plottereihin löytyvät näistä linkeistä.
Nykyisiä reimareita ylläpitää Kontiolahden kunta ja Polvijärven kunta kukin alueellaan. Irronneesta tai siirtyneestä reimarista ilmoita ao. tekniseen toimistoon tai tämän sivun ylläpitäjälle. Jos tapaat vapaana uivan reimarin, hinaa reimari Kontiolahden tai Polvijärven satamaan tai ainakin lähimpään yleiseen venerantaan pystyyn vesiltäpäin hyvin näkyvälle paikalle ja ilmoita siitä myös jommankumman kunnan tekniseen toimistoon (tai allekirjoittaneelle). Keväällä 2007 on kadonnut kokonaan jäljettömiin yksi vihreä reimari ja keväällä 2008 eteläreimari - kenen vajan takana luuraavat tai missä kaislikossa lymyävät ?
Merkityt väyläalueet ovat yleisiä kulkuväyliä, joita ei saa sulkea (vesilaki 12:1, 13:1, 14:1). Väyläalueella ei voi pitää pintapyydyksiä, eikä verkonpäänlippuja eikä muita kuvasnaruja, koska väylillä liikutaan aluksilla aivan pimeässä (yleisen tienkään yli ei saa virittää naruja eikä muita esteitä) . Verkonlippujen ja muiden merkkien on syytä sijaita vain väylän reunaviivalla tai sen ulkopuolella. Hyvin leveällä suoralla väyläosalla on väylän keskeltä jätettävä aina vapaaksi vähintään 200 m levyinen alue. Väylän mutkissa, risteyksissä ja kapealla alle 100 m leveällä väyläalueella ei ole syytä pitää mitään pyydyksiä. Väylän alla voi pitää verkkoa tai pyydystä, jonka yläpaula on joka paikassa ainakin 3 m syvyydessä ( myös väylän reunassa on tällöin oltava vettä yli 5 m 1,8m korkealle verkolle ), jolloin laivan potkurivirta ei nosta sitä pintaan ( väylä alueelle ei milloinkaan verkkolippua tai kuvasta). Jos on aivan pakko asettaa pyydystä osoittava merkki väyläalueelle, on se varustettava isolla valoheijastimella ja mahdollisesti tutkaheijastimella (kaljapurkki) yöllä pimeässä havaitsemista varten ilman kelluvia irtoköysiä.
HöPS:n tutkimat muut venereitit ja niiden apumerkit eri sivulla
